Tänään aamulla kävin pakastimella kellarissa. Vastaan löi etten sanoisi maakellarin haju. Ja meillähän ei ole maakellaria.
Kommentoin asiaa ääneen ja sen seurauksena alkoi tapahtua.
Mies lähti pihalle ja alkoi hihat heilua. Kellarin ilmastointiputkessa oli alkukesästä talitiaisen pesä ja se tukki ilmankierron kokonaan. Nyt ei enää pesässä ollut mitään eloa. Siellä oli muutama pieni kuivunut poikanen pesässä.
Pesän alla metrisessä putkessä oli ainakin puolen metrin verran sammalta. Tintti oli ollut ahkerana pohjustaessaan pesäänsä. Sammaleet olivat vielä vihreitä, joten könttä ei kovin kauan ole siellä ollut.
Vanha ruostunut rautainen ilmastointiputki oli ihan vinossa ja syykin selvisi. Sen alla oleva betoniputki oli poikki ja halkeamaa pitkin oli valunut aika kasa hiekkaa ja jonkin verran kuivia lehtiäkin lähes kellariin saakka.
Uusi putki tehtiin muovisesta viemäriputkesta. Rakenteesta tuli tiivis ja huomaamaton. Putki jäi paljon matalammaksi kuin entinen ja vasta jälkikäteen hoksasimme, että tuleehan talvikin ja putken pää ei saisi jäädä lumen alle. Siihen pitää sitten keksiä jotain suojausta.
Loppujen lopuksi homma oli aika vaivaton. Olin aamulla jo lähes tilaamassa remonttimiehiä. Selvittiin kuitenkin reilun kympin investoinnilla - onneksi sunnuntaisinkin on joku rautakauppa auki. Jos se olisi jäänyt roikkumaan maanantaihin, olisi koko homma voinut jäädä tekemättä.
Ja ilma kulkee kellarissa niin että putken päässä viuhuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti