Viime syksynä alkanut takapihan ehostus on päätöksessä. Enää puuttuvat rappuset yläpihalle. Niihinkin on jo puut ostettu.
Neljä mäntyä lähti, samoin leikkimökki, joka oli kyllä remontoitu, mutta jossa ei kukaan leikkinyt koskaan. Metsurifirma kävi kaatamassa ja hakettamassa puut, kannot jyrsi mökkitalkkari-jyrsintäfirma. Niistä siis selvisi rahalla.
Sen jälkeen alkoi pahin vaihe eli maan tasoittaminen. Maa oli yllättävän epätasaista kantojen jyrsinnän jälkeenkin.
Keväällä hyvissä ajoin laitoimme hihat heilumaan. Saimme kuorittua noin 10 senttiä maan pinnasta, kun tarve oli paikoittain yli puoli metriä. KÄÄK! Ohuen sorakerroksen alta paljastui matto, joka koostui männynjuurista ja kivenmurikoista. Kiviä oli muutaman sentin kokoisesta muutaman sadan kilon mötiköihin.
Koska juurakko oli ihan perkeleellinen, pyysin jyrsijän uudestaan. Sillä tavoin lähti muutaman kymmen senttiä ja pahimmat pintajuuret. Kuka sanoikaan, että mänty tekee pelkän paalujuuren?! Sen täytyi olla joku, joka ei tiedä männyistä mitään.
Jyrsijä lopetti hommat, kun kaksi terää oli mennyt poikki. Sanoin hänelle, että taitaa olla aika kivistä. Hänen kommenttinsta oli: "Tässä on kiviä niin SAATANASTI!!!!!!"
Jatkoimme tästä vielä voimasaksillä, oksasaksilla, kirveellä, rautakangella, lapiolla, haravalla ja kamalalla kiukulla.
Toukokuussa oli vihdoin sen verran tasaista, että tilasin sorakuorman tasoitusta varten.
Soran kärrääminen mäkeä pitkin oli leikkiä juurisotkun raivaamisen rinnalla. Ja siinä näki, että valmista tulee. Viime tingassa tulivat naapuritkin talkoisiin ennen kuin Turun Sanomien toimittaja ja kuvaaja tulivat. Saimme pihan siis valmiiksi jopa vajaa puoli vuorokautta ennen heidän tuloaan.
Edellisviikolla ostimme vielä lisää puutarhatuoleja - samanlaisia kuin ennestäänkin. Nyt niitä on kahdelletoista, joten pitäisi riittää.
Tavallaan takapihan valmistuminen on vähän haikeaa, koska se on viimeinen suurempi muutos, mitä puutarhaan on ollut tulossa. Voiko piha olla valmis? Kai se voi olla - pakko todeta.
Nyt pitäisi olla aikaa nauttia pihasta. Mitä se tarkoittaa? Keinussa lojuminen on kivaa sopivassa määrin. Ulkona syöminen on kivaa sopivassa määrin. Kukkien katseleminenkin on kivaa sopivassa määrin. Ja mitä sitten tehdään? Pidetään juhlia? Lasten pihajuhlat? Mennään melomaan?
Neljä mäntyä lähti, samoin leikkimökki, joka oli kyllä remontoitu, mutta jossa ei kukaan leikkinyt koskaan. Metsurifirma kävi kaatamassa ja hakettamassa puut, kannot jyrsi mökkitalkkari-jyrsintäfirma. Niistä siis selvisi rahalla.
Sen jälkeen alkoi pahin vaihe eli maan tasoittaminen. Maa oli yllättävän epätasaista kantojen jyrsinnän jälkeenkin.
Keväällä hyvissä ajoin laitoimme hihat heilumaan. Saimme kuorittua noin 10 senttiä maan pinnasta, kun tarve oli paikoittain yli puoli metriä. KÄÄK! Ohuen sorakerroksen alta paljastui matto, joka koostui männynjuurista ja kivenmurikoista. Kiviä oli muutaman sentin kokoisesta muutaman sadan kilon mötiköihin.
Koska juurakko oli ihan perkeleellinen, pyysin jyrsijän uudestaan. Sillä tavoin lähti muutaman kymmen senttiä ja pahimmat pintajuuret. Kuka sanoikaan, että mänty tekee pelkän paalujuuren?! Sen täytyi olla joku, joka ei tiedä männyistä mitään.
Jyrsijä lopetti hommat, kun kaksi terää oli mennyt poikki. Sanoin hänelle, että taitaa olla aika kivistä. Hänen kommenttinsta oli: "Tässä on kiviä niin SAATANASTI!!!!!!"
Jatkoimme tästä vielä voimasaksillä, oksasaksilla, kirveellä, rautakangella, lapiolla, haravalla ja kamalalla kiukulla.
Toukokuussa oli vihdoin sen verran tasaista, että tilasin sorakuorman tasoitusta varten.
Soran kärrääminen mäkeä pitkin oli leikkiä juurisotkun raivaamisen rinnalla. Ja siinä näki, että valmista tulee. Viime tingassa tulivat naapuritkin talkoisiin ennen kuin Turun Sanomien toimittaja ja kuvaaja tulivat. Saimme pihan siis valmiiksi jopa vajaa puoli vuorokautta ennen heidän tuloaan.
Edellisviikolla ostimme vielä lisää puutarhatuoleja - samanlaisia kuin ennestäänkin. Nyt niitä on kahdelletoista, joten pitäisi riittää.
Tavallaan takapihan valmistuminen on vähän haikeaa, koska se on viimeinen suurempi muutos, mitä puutarhaan on ollut tulossa. Voiko piha olla valmis? Kai se voi olla - pakko todeta.
Nyt pitäisi olla aikaa nauttia pihasta. Mitä se tarkoittaa? Keinussa lojuminen on kivaa sopivassa määrin. Ulkona syöminen on kivaa sopivassa määrin. Kukkien katseleminenkin on kivaa sopivassa määrin. Ja mitä sitten tehdään? Pidetään juhlia? Lasten pihajuhlat? Mennään melomaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti