Järkevästi jätteistä

Jätekeskusteluun osallistui tänään Turun Sanomissa Lassila & Tikanojan tuotepäällikkö Lassi Hietanen. Kirjoitus oli niin selkeä ja järkevä, että oikein ihmettelin.

Hietanen pystyi kirjoituksessaan tiivistämään tärkeitä asioita ja tuomaan esiin yhden olennaisen seikan: Turussa ei tarvita sekajätettä polttavaa jätteenpolttolaitosta. Sitä ei siis oikeasti tarvita.

Jos jätteille voidaan tehdä jotain järkevämpää kuin polttaa ongelmajätteeksi, niin miksi sitä ei voi tehdä? Miksi kuntapäättäjät eivät voi uskoa sitä?

Osa jätteestä - niin kotitalouksien kuin yritystenkin tuottamasta - on järkevää ja kannattavaa polttaa. Mutta miksi polttaa sellaista, mikä ei ole polttokelpoista ja jota voi hyödyntää vielä materiaalina. On järjetöntä haaskausta polttaa käyttökelpoista materiaalia.

Toinen haaskauksen kohde on poltossa syntyvä energia. Jos jätteenpolttolaitos tuottaa vain kaukolämpöä, se ei ole tehokas. Jätteiden energia kannattaa hyödyntää sellaisessa laitoksessa, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Silloin poltto on taloudellista ja vähän ekologisempaa.

Todella ekologista ei voi mikään polttaminen olla. Palamisessa vapautuu aina myrkyllisiä yhdisteitä ja pienhiukkasia, jotka ovat terveydelle haitallisia tai suorastaan vaarallisia. Siksi pitää tarkkaan miettiä polton edut ja haitat.

Toisaalta on huomattavasti ekologisempaa polttaa suurissa yksiköissä kuin esimerkiksi kotona saunanpesässä. Ekologisuus edellyttää tietysti sitä, että savukaasujen suodatus on laadukasta. Kotipiippunsa nokassa ei taida olla kenelläkään savukaasupesureita tai edes sähkösuodattimia. Ihmisten vain on vaikea välillä nähdä omien toimiensa osuuttaa suuressa kokonaisuudessa. Jos naapuri polttaa jatkuvasti puuta tulipesässään, voi siitä olla lähimmille naapureille huomattavasti suurempaa haittaa kuin jätteenpolttolaitoksen naapurissa asumisesta.

Mutta jätteenpolttolaitokset on mahdollista tehdä kunnolla ja sijoittaa siten, että niiden välittömistä haitoista ei joudu juuri kukaan kärsimään. Tämä vaatii toki halua tehdä asiat hyvin.

Lassila & Tikanojalla on Turussa Euroopan suurin koneellinen lajittelulaitos. Se on hakenut lupaa koekäyttää sitä kotitalousjätteen lajitteluun. Toivon totisesti, että se saa ympäristöluvan siihen, koska vain kokeilemalla selviää, miten tarkasti laitos pystyy lajittelemaan.

Vastapuoli - Turun seudun jätehuolto Oy - on väittänyt, että laitos ei voi toimia. Kunnallisen laitoksen puolella voi olla vaikea ymmärtää, että yksityinen yrittäjä, joka on vastuussa toiminnastaan ja sen kehittämisestä osakkeenomistajille, ei lähde kehittämään kallista mallia ja laitosta, joka ei toimisi.

Kunnallisen ja yksityisen puolen tuntuu erottavan se, että kunnat ottavat aina sen halvimman tarjouksen. Se pitää ottaa, vaikka kaikki tietävät, että hanke ei tule toimimaan. Tämä voitaisiin tietysti ennakoida asettamalla tarjouskilpailun ehdot sellaisiksi, että susia ei tarvitse ostaa. Kuntapuolella ollaan kuitenkin niin sinisilmäisiä ja reppanoita, että aina jäädään nuolemaan näppejä. Ja mitäs siitä, kun kuntalainen maksaa. Töpänneen virkamiehen harvoin tarvitsee kantaa vastuuta tekemisistään.

Jätteenpolttolaitoksen tapauksessa kyseessä ei ole edes halvin vaihtoehto. Joku helppoheikki on saanut sen vaikuttamaan siltä. Toivoisi, että joku kaupungin puolesta laskisi koko hankkeen taseen sekä kunnan että lystin maksajan kannalta - vertailun voisi tehdä asiapohjalta ilman kestityksiä eri jätteenkäsittelytapojen välillä. Miksi ihmeessä pitää valita kaikkein kallein vaihtoehto, joka on vielä kaikken epäekologisin vaihtoehto?